der Verfasser: Otso Kantokorpi

"Ich möchte nicht ausschleblich das beschreiben, was wir schon kennen."

Der bildende kunstler Juha Sääski stellt sich immer wieder neuen Herausforderungen. Seine Gemälde sind leicht als gesellschaftliche Kommentare zu verstehen; und als solche versteht er sie auch selbst. Gleichzeitig kehrt er immer wieder zu den Anfängen seiner Kunstlerlaufbahn zuruck und dem Wunsch Schönheit in die Welt zu bringen: "Ich bin ein unverbesserlicher Ästhetiker. Das Verlangen Schönheit zu erschaffen ist so präsent wie eh und jeh. Der Wunsch nach Ästhetik existiert in uns allen. Meine Werke - ihre Anordungen, Rhythmen oder die Interaktion der Farben - betrachte ich immer auch als Abstraktionen. Aber ich komme ja auch aus der Tradition der Moderne."

Dennoch wird Sääski häufig als postmoderner Kunstler eingestuft, wogegen erst selbst nichts einzuwenden hat. Eine gewisse Ironie, ein Merkmal der Postmoderne, durchzieht auch Sääski´s Werke.  Während jedoch in der Ironie der Postmoderne häufig fruhere Kunstwerke oder - perioden aufs Korn genommen werden, richten sich Sääskis Ironie und Parodie eher auf das alltägliche Leben und eine uns alle umgebende Realität. Ich denke, dass ich kaum falsch liege, wenn ich zu oben genannten Beschreibungen Sääskis noch eine weitere hinzufuge: Sääski ist ein metamoderner Kunstler. Typisch fur die Metamoderne verknupft auch Sääski unbeschwert und unkalkuliert Elemente der Moderne mit denen der Postmoderne, und hat ein dauerhaftes Intresse an der Verbesserung der von uns gemeinsam geschaffenen Realität. Obgleich er sich auch humoristischer Elemente bedient, finden sich bei Sääski keine leeren Phrasen oder vereinfachenden Witze: "Ich möchte nicht ausschlieblich das beschreiben, was wir schon kennen."

Sääski wählt bewusst naive und klischeehafte Motive - und tut dies sogar metodisch. Er bedient sich bekannter Bildwelten: "Ich benutze Klischees, weil den Dingen, aus denen Klischees enstehen, fur viele Menschen eine Wahrheit zu Grunde liegt." Sääski lässt Variationen dieser simplen Bildwelten einfallsreich und unerwartet aufeinanderprallen und erschafft so neue Perspektiven. Der Grad liegt meistens zwischen Tragik und Komik: " Durch die Kombination von tragisch-komischen und in sich widerspruchlichen Elementen versuche ich die Paradoxa des menslichen Lebens zu beschreiben, und die wahre Natur von Dingen und Phänomenen zu entblöben."

Also könnte man Sääski sogar als Realist bezeichnen.

Otso Kantokorpi

der Verfasser ist freiberuflicher Kritiker und Kurator aus Helsinki

Text: Otso Kantokorpi

"I don´t want to only describe things we already know."

The visual artist Juha Sääski repeatedly takes up new challenges. His paintings are easy to read as socio-critical comments and he does so himself. At the same time he always returns to the beginnings of his artistic career and to the desire to create beauty: "I am an incurable aesthetician. My desire to create beauty has never grown faint. The need for aesthetics is present in all of us. When I watch my works - their design, composition, rhytms or the interaction of colors - I see them always as abstractions. But then again I come from the modernist tradition."

However, Sääski is often classified as a postmodern artist which he himself does not oppose. A certain irony, a key element of Postmodernism, can also be found in many of Sääski´s paintings. But whereas the irony in Postmodernism is frequently targeted at other works or elements from earlier artistic periods, the irony and parody of Sääski is directed towards everyday life and a reality we all share. I do not think I am wrong if I add one more description of Sääski to the ones mentioned above: Sääski is a metamodern artist. As frequently inherent to metamodern artists, he freely and uncalculatingly combines modern and postmodern elements and has a permanent  interest in the improvement of our jointly created reality. Even though he uses humoristic tools, Sääski´s works are free of platitudes or cheap jokes: "I don´t want to only describe things we already know."

Sääski deliberately chooses naive and stereotypical motives and he does so in an even methodical way. He uses well-known imagery: "I am using stereotypes because, for many people, there is a certain amount of truth in the phenomena that stereotypes are born from." Sääski´s method to unexpectedly clash these simple visual worlds in a playful and creative manner is giving room for new perspectives. Often, the line lies between the tragical and the comical: "In combining tragic-comical and contradicting elements I strive to describe the paradoxes of human life and to reveal the true nature of things and phenomena."

So Sääski might even be called a clever realist.

Otso Kantokorpi

the author is a freelance critic and curator from Helsinki

Texts

Press release / English version

JUHA SÄÄSKI

Schändlich / Shameful

Gemälde / Paintings   27.8. - 24.9. 2016

Galerie / Projektraum TOOLBOX, Koloniestrasse 120, Berlin-Wedding

 

In Juha Sääski´s paintings shame is put in an appearance through social phenomenons and gender role models. The concept of shame is changing continuously; the things that used to be shameful twenty years ago, are not necessarily shameful today. Among other factors reality television has changed the culture, hiding shame has become making it public.

In Sääski´s paintings shameful means for instance how we have let the structures of our societies change under command of economy at expense of human value, dreams and future hope. A limited amount of humour in Sääski´s paintings is acting as a symbol of hope.

Juha Sääski is showing distanced metaphors of different forms of shame and its social connections through surreal and absurd associations. But nevertheless they are not too far removed from the view of everyday life.

The clichees and naive elements used by Sääski are included in the means of comedy, which show the nature of things and phenomenas in a new, but not a joking viewpoint. Sääski´s aim in juxtaposing the tragicomic, contrary elements is to express the paradox of human existence universally applicable.

Juha Sääski is a finnish visual artist, who has arranged five solo exhibitions in Germany: Nuremberg, Ulm and Berlin. This exhibition is his third in Berlin. Sääski has participated eight group exhibitions in Germany, for instance in Munich, Berlin, Viernheim, Mannheim and in Ludwig-Museum Koblenz.

 

Juha Sääski: Life Behind the screen,  2.8. - 30.8. 2014

Galerie TOOLBOX, Berlin-Mitte,  Novalisstrasse 7

www.galerietoolbox.com

 

     In his paintings Juha Sääski is showing viewpoints to our mediarelationship, mediadependency and confusion that they produce. He sees that the main media is increasing alienation and due to that it is weakening our sense of reality, which makes the abuse of political and economical power possible. These circumstances have lead to crisis in democracy.

     In his works Juha Sääski is often using surrealistic and absurd metaphors, which actually are not very far from the reality shown by the main media. He compares simplified naiveties, cliches, optimism, humour and aesthetics to serious and sad subject matters. By combining these tragicomic, conflicting elements he is expressing the paradoxal nature of human life and giving a re-arranged form to content matters, which are familiar to most but still maybe obscure.

     How do we generally understand the messages of the media ?  According to the song of John Fogerty:

"I know it´s true, oh so true, ´cause I saw it on TV".

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

 Charlie Chaplin:

"Life is tragic at close up, but comedy from distance".

 

Teksti: Otso Kantokorpi

"En halua kertoa pelkästään sitä, mitä jo tiedetään"

 

Kuvataiteilija Juha Sääski asettaa itsensä jatkuvasti vaikean haasteen eteen. Hänen maalauksensa on helppo nähdä yhteiskunnallisena kommentointina, ja niin hän itsekin tekee. Samalla hän kuitenkin aina palaa niihin hetkiin, jolloin aloitti taiteilijanuransa ja halusi tuottaa maailmaan kauneutta: "Olen parantumaton esteetti. Haluni tuottaa kaunista ei ole hävinnyt mihinkään. Kaikissa ihmisissä on esteettisyyden kaipuu. Katselen omia töitäni - niiden sommittelua, rytmiä, värien vuorovaikutusta jne. - aina myös abstraktioina. Olenhan kasvanut modernistiseen perinteeseen. "

Modernistin sijaan Sääski on kuitenkin usein luokiteltu postmoderniksi, eikä hän tätä itsekään vierasta. Postmodernille on ominaista tietty ironia, ja Sääskikin on tunnettu maalaustensa ironisesta perusvireestä. Postmoderni ironia suuntautuu kuitenkin usein sisäsiittoisesti taiteen historiaan, kun taas Sääsken ironia ja parodia suuntautuvat suoremmin arkiseen elämään ja meitä kaikkia ympäröivään todellisuuteen. Tuskin olen väärässä, kun ehdotan Sääsken määrevalikoimaan vielä yhtä sanaa: Sääski on metamodernistinen taiteilija. Metamodernismille ominaisesti hän on vilpitön kootessaan oman modernisminsa ja postmodernisminsa sirpaleita ja hänellä on pysyvä kiinnostus yhteisesti luodun todellisuutemme parantamiseen. Vaikka hän käyttääkin huumoria välineenään, hän ei kuitenkaan esitä helposti avautuvia ja nopeasti tyhjeneviä väitelauseita tai vitsejä: "En halua kertoa pelkästään sitä, mikä jo tiedetään."

Sääski on kuvallisten motiiviensa valikoinnissa tietoisen naiivi ja kliseinen - jopa metodisesti. Hän käyttää tuttua kuvastoa: "Käytän kliseitä, koska kliseeksi muodostuvalla asialla on usein totuuspohja monelle ihmiselle." Sääsken menetelmä on on törmäyttää tämä yksinkertainen kuvamaailma toinen toiseensa yllättävillä, uusia näkökulmia luovilla tavoilla. Akseli syntyy useimmiten traagisen ja koomisen välille: "Tragikoomisella, keskenään ristiriitaisten elementtien yhdistelemisellä pyrin ilmentämään ihmiselämän paradoksaalisuutta sekä saamaan asioiden ja ilmiöiden todellisen luonteen paljaammin näkyviin." Voisi häntä näin siis nimittää ovelaksi realistiksikin.

Otso Kantokorpi

Kirjoittaja on helsinkiläinen freelancekriitikko- ja kuraattori